Olkaa vain kateellisia, minulla on Valerian avaruusagenttisarjasta teokset "Tuhannen planeetan valtakunta" ja "Liikkuvien vetten kaupunki" alkuperäisversioina. Eivät nämä nyt ihan mahdottomia harvinaisuuksia ole, mutta onpahan hyllyssä jotain originaalia.Mitä näistä pitäisi osata sanoa? Ne, jotka tuntevat avaruusagenttimme ja hänen aisaparinsa Laurelinen ennestään, tietävät hyvin mistä on kyse.
Kyse on yhdestä 1900-luvun lopun merkittävimmistä sarjakuvasankarista. J.C. Mezieres ja P. Christin onnistuivat luomaan aivan oman universumin tälle "ajassa ja avaruudessa" seikkailevalla tehokaksikolle. Liikkuvien vetten kaupungissa palataan aikakoneella vaarallisen Xombulin perässä vuoden 1986 New Yorkiin, kun taas Tuhannen planeetan valtakunta sijoittuu aurinkokunnan äärirajoille.
Siellä kukoistaa mystinen Syrte, jonka maalle mahdollisesti aiheuttamaa uhkaa Valerian ja Laureline lähetetään tutkimaan.
Piirrostyö on kertakaikkiaan huimaa, minkä lisäksi hahmot, maisemat, rakennelmat ja erilaiset tekniset vempaimet ovat todella mielikuvituksellisia. Visuaalisuus on todella Jean-Claude Mezieresin ominta aluetta eikä olekaan ihme, että elokuvaohjaaja Luc Besson pyysi häntä mukaan The Fift Element -elokuvaan. Tuossa rainassa on vilahtaa Valerianin ja Laurelinen temmellyskenttä vähän siellä sun täällä.Vuonna 1967 ilmestyi ensimmäinen Valerian. Sarjakuva syntyi, kun toinen ranskalainen taiteilija, Pierre Christin ehdotti yhteistyötä. Vuosien 1967-2004 välillä syntyi sitten 21 albumia, joista tämän blogipostauksen kuvissa vilahtavat kaksi ovat vuosilta 1968 ja 1971. Tätä scifiä voi lukea joko pelkkänä seikkailutarinana, metaforana nykyajasta, älyllisenä pohdiskeluna tai jopa huumorina.
Tekijäkaksikko on pystynyt tuottamaan hyvin monipuolisen sarjakuvan, joka jaksaa viihdyttää useammankin lukukerran jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti